Vuoden viimisiä päiviä lastenlasten kanssa.

Aamu oli taas ihanan kirkas ja -10c. Heräsimme kahdeksan aikaan. Samuel herätti sanoen" det är morgon."

Sulo toi tyynynsä takaisin sänkyynsä niin Samuel sanoi "Brukar vaari sova på min plats när jag inte är här" Samuel nukkuu minun vieressä kun on yötä.

Olisi halunnut mennä heti ulos, mutta odotimme että ilma lämpenisi vähän.

Syötyämme aamiaisen, leikimme autoilla ja juna radalla.

Ikkunasta katselimme lintuja kun ne innokkaasti kävivät lintulaudalla.

Mustarastas jäi istumaan laudalle niin samuel sanoi" Den vill lägga ägg".

Närhikin tuli syömään. Pikkulinnuista kävi . Talitintti, Mustatintti, Sinitintti, Hömötintti, Pähkinänakkeli, Järripeippo, Viherpeippo.

Sitten menimme ulos. Ilma ei lämmennyt, mutta ei tuntunut kylmältä kun ei tuullut ja aurinko paistoi. Kyllä Samuel nautti kun sai hyppiä lumessa. Oli onnessaan.

Välillä kävimme syömässä ja sitten uudestaan ulos.

Sven tuli iltapäivällä. Samuel olisi halunnut leikkiä vielä kauan Antonin kanssa, mutta kun Anton ei vielä liiku niin paljon, niin ei pysy lämpimänäkään.

Söimme yhdessä ja jälkiruokana oli kesällä poimimiamme vattuja, kyllä lapset tykkäävät niistä.

Anton ja Samuel leikkivät vielä jonkun aikaa sisällä. Samuel ei olisi vielä halunnut mennä kotiin.

Kyllä sauna maistui tämän jälkeen. Kävimme saunasta lumihangessa pyörimässä, se vasta on ihanaa.

Nyt on ruisleipä uunissa ja tuoksuu hyvälle.

Tähän lopuksi lainaan SK.no:416. Oi Jeesus; lasten ystävä, syliisi nostat pieniä. armolla heitä ravitsit, Isäsi rauhaan peittelet. Myös meitä kasvattajia, kasvata taivaan lapsina.

Sylvi.

Lapsenlapset kylässä.

Aamulla kun Sulo meni ulos hän huomasi että kauriit olivat hypänneet aidan yli ja etsineet syötävää pihastamme.

Ei kuitenkaan mitään suurempia vahinkoa.

Kesällä teimme aidan koko puutarhamme ympäri ettei kauriit tulisi niin helposti pihalle.

Nyt keksimme että korotetaan aitaa värikkäällä nauhalla jospa pitäisi elukat ulkopuolella.

Oli taas satumaisen kaunis talvipäivä. Luntakin tuli välillä.

Poika tuli lasten kanssa käymään ja Samuel sai jäädä meille.

Mutta ennekuin poika meni pienemmän kanssa kotia kerkesimme leikkiä hänenkin kanssa ulkona.

Sitten alkoi temmellys lumessa. Laskimme mäkeä pulkalla, pyllyllä sekä ihan kaikella tavalla.

Vaari auttoi Samuelia tekemään lumimajan. Kävimme välillä syömässä ja taas ulos.

Oli jo pimeää ja kuu loisti taivaalla. Haimme taskulampun niin majassa oli tosi tunnelmallista.

sitten olikin aika mennä sisälle. Kyllä ruoka taas maistui.

Samuelille tuli ikävä isää ja halusi soittaa kotia.

Kun oli saanut puhua isänsä kanssa niin sitten alkoi rakentaa legoilla vaarin kanssa. Rakensi eläintarhan.

Voi sitä mielikuvitusta mikä hänellä on. Samueli tuntee jo monia eläimiä, ihan saa ihmetellä miten noin pienen päähän mahtuu kaikki eläinten nimet. Hän on vasta 4 vuotias. Hampaan pesun jälkeen menimme sänkyyn lukemaan , mutta uni ei tullut. Nousimme ylö ja leikimme vielä vähän aikaa sitten Sulo meni lukemaan Samuelille. Kello oli jo yli kymmenen eikä Samuel vielä nukkunut. Iltarukouksen jälkeen sitten nukahti.

Lainaan tähän SK. no:414.Päivän leikit askeleet, riemut surut kyyneleet tietää enkelini. Rinnallani kulkee hän. Suojellen, varjellen halki öisen pimeyden, askeleeni turvaa hän, olen saanut ystävän.

Kierros 28/12-09. Kanåsen -Andared-Stålarp- Kanåsen

Uusi aamu , samat kujeet. Lumitöitä sai tänäänkin tehdä.

Aurinko valaisi pihamme.

Sinistä taivasta näkyvissä.

Pakkasta pari astetta. Ihana päivä.

Lumityön jälkeen luonto houkutteli ihailemaan itseään.

Tällä kertaa kävimme ihailemassa, suota, lampea ja puroa. Noin 6 km. lenkin.

Puro solisi kauniisti mutta lampi oli jäässä.

Hirviä ja metsäkauriita oli liikkeellä,

mutta emme saaneet niitä kuvaan.

Tähän loppuun sopii Siionin kanteleen laulu no: 255.

Kaipaa peura janoissaan,etsii kotilaaksoaan: Missä puron vilpas vuo tyydytyksen täyden suo? Sieluni myös Jumalaa janoaa ja odottaa.

Sylvi