Heijastus

Lillen kalareissu 2 jakso

Tässä sitten jatkuu, mitä minulle kävi kalareissun jälkeen. Pääsin kyllä auton kyytiin vaikka olinkin likainen , kun matteni otti minut viltin sisään ja syliinä. Matte pesi minut paljussa, mutta auta armias, mitä nyt tekee minulle kun osoittaa tommoista keppiä..
No ei se ollutkaan mikään muu kuin suihku. Tässä on turvallista kun matteni pitää minua käsissään.
Hyvät kädet, luotan niihin,
Näin minua myös kuivataan mummin antamaan pyyhkeseen. Jokohan pääsen ulos.

Ei minua päästetty ulos vähään aikaan, kun pelkäsivät minun menevän multakasaan kuivaamaan itse itseäni ja niinhän olisin tehnytkin.

Matte itse meni ulos makaamaan aurinkoon. Minä sain olla tässä alttaanilla, kunnes olin kuiva.
No, mummikin otti minut syliin ja kehui että olen kaunis.
Piti mennä sammalleimun päälle poseeraamaan
ja Omenapuun oksalle
Ihan nostivat minut puuhun, täältä näkeekin kauas.
Tässä varjossa on parempi istua näin kuumalla ilmalla.
Vaari laski vettä fontäniin ja laittoi ongitut kalat sinne uimaan.

Tuostahan niitä saisin paremmin kiinni. Tässä sitten vaan katselen
Minua kiellettiin ottamasta niitä,
Menin penkin alle murjottamaan.
No matte tuli kuitenkin minua lohduttamaan ja sanoi että nyt saat poseerata tuossa penkin päällä, Pyökin edessä ja niinhän minä tein.
Mitä tykkäätte, olenko kaunis, näin puhtaana?

Ihanaa kesäpäivää kaikille jotka seurasivat minun tarinaa:

Lillen ja Sylvi

LIlle kalapäivä

Koira tarina alkoi. Puhelin soi ja ääni kysyi, lähdetäänkö kalalle? Kuulinkohan oikein , mitä Matteni sanoi. Kalalle. Pääsemköhän mukaan?
Saanhan tulla, saanhan. On niin lämmintä jos vaikka sais kastella vähän jalkoja.

Sain lähteä mukaan, pienelle purolle. Saan ihan rauhassa juosta täällä syvässä heinikossa kukkien keskellä.
No onkikoot he tuolla minä kyllä menen katsomaan jos vaikka pääsisin salaa pulskahtamaan veteen.
No missä he nyt ovat, en näe vaikka nousen kahdelle jalalle. Hu huu, tässä kohdassa on varmaan kaloja , tulkaa.
Löysipä tuo Matte hyvän paikan. Taivas on kaatunut veteen.
Tuollahan on kaloja vaikka kuinka paljon, No, heitti jotain veteen, pitäsikö minun mennä hakemaan. Onpa kylmää vettä. Ihan kastuin ja paleltaa. miten saan itseni lämpöseksi.
Voi tässähän on lämmintä, kun pyöriskelen oiken.
Ihanaa pyöriä, kohta on turkkini kuiva.
Tulin niin likaiseksi että menenpä pesemään pois muuten en pääse auton kyytiin.
Olenko nyt puhdas? Vai en.
Menen puron toiselle puolelle. Huomaakohan matte minua.
Tuossahan on kala otan sen .
En saanut,
Kävinpä yrittämässä kaloja uiden mutta turhaan, nyt olen taas märkä kuin Ellun kana.
Ettehän te mitään kaloja saa, kumma juttu,
Tuolla vedessä on itseni näköien koira. Ei kai matte ole hankkinut toista koiraa?
Menempä tervehtimään. No mutta, se menee vaan kauemmaksi. Pelkää varmaan minua.
Uin sen perään, uiminen on ihan hauskaa , kun on tottunut veden lämpöön.
Nyt olen taas puron kapeammalla paikalla. Täällähän on tummaa vettä, uskaltaisikohan tuomme hypätä jos vaikka auttaisin kalan saamisessa.
Mihin nyt juoksin, en näe ketään.
Olen eksyksissä
Levähdän vähän, olenkin juossut jo kovasti. tässä Niityleinikin ja voikukkien keskellä on ihan kiva ottaa vaikka aurinkoa. Kalastakoon toiset.
Mikäa kukka tuo on , Onkohan Kullervo?
Täytyy katsoa etteivät jätä minua. Täällä on vaikka mitä ötököitä, perhosetkin vaan lentävät pois kun yritän ottaa niitä kiinni.
Huutavat minua, en ole kuulevinaan, ovat kuulemma lähdössä pois.
Eivät ole huomanneet missä olen, antaa heidän lähteä.
Noin pienellä kalasaaliilla. Purolohia ovat, vain yksi isompi. Kyllähän ne olisi hyviä, kertoo Matte vaikka ei anna minulle koskaan.
Nyt ne menevät jo tuolla. juoksenpa perään, muuten jään kyydistä.
Tulen, tulen, saa nähdä ottavatko minut autoon kun olen niin likainen, kuulemma.

Kerron siitä seuraavan kerran.

>Koiran tulkkina Sylvi

Pilkkireissu Dalsjön

Perjantai ja siivouspäivä. Myös Runebergin päivä, tässä hänen leivoksensa. Sulo imuroi ja vei matot ulos, ja minä pyyhin pölyjä. Huomenna tulevat Samuel ja Anton yöksi meille, niin petasin heille sängyt valmiiksi. Aurinko paistoin niin kirkkaasti että se houkutteli meidät jävelle, mutta se hävisi kun tultiin sinne. Puoli metriä lunta jäällä eikä kuin yhdet jäljet ja kauriin jäljet. No Sulo rupesi pilkille ja minä kävelin järven päähän. Rannalla oli iso kivi ja se oli kuin lihava sika.piti siitä ottaa kuva.

Pian se Sulo kyllästyi narraamaan kaloja, kun ei edes napannut yhtään. Oli varmaan liian pimeetä jään alla. Ei tullut Pietarin kalasaalista mutta Hernekeitto maistui.

Ps. 103:5. Hän ravitsee minut aina hyvyydellään, ja minä elvyn nuoreksi kuin kotka.

Hyvää viikonloppua. Trevlig helg!

Sylvi.