Lasten ollessa meillä keräsimme metsästä sammaleita ja muitakin tarpeita kukka-asetelmiin ja seppeleisiin. Sitten he tekivät nämä. Anton ja Rebecka ottivat omansa kotiin, mutta Samuel jätti meille. Ensipyhäksi minunkin pitää tehdä seppele anopin haudalle. Ennen nuorena tein seppeleitä, monia kymmeniä, iltaisin koulun jälkeen ja äitini möi niitä torilla. Pikku-siskoni Orvokki maalasi mustikanvarsia kullan- ja hopeanväriseksi, niillä sitten koristin seppeleet. Muistan kun hän uneksikin, nousi sängyssä istumaan ja oli pitelevinään mustikanvartta kädessään ja toisella kädellä maalasi ja sanoi ääneen unissaan, ei tästä tule hyvä. Nyt tuli taas muistot mieleen. Olenkohan tulossa vanhaksi kun muistelen entisiä, näin usein. Väsytän näillä muistoilla teidät. Jos niin, älkää lukeko kaikkiea.