Taas muistut, elämäni laulu, mieleen ja totuus, jonka petin päivittäin.
Niin petin itsenikin, peilin kätkin,
kun sinun piirteesi vain siinä näin.
Nyt tule vierelle, yön taipaleelle,
kun pelko viiltää, viipyy aamunkoi.
Jos elämäsi elämääni kantaa,
jo mustarastas sarastusta soi. (Ruotsalainen virsi 717)
Laulaen Sylvi
Kaunis virsi, kauniit kuvat.
SvaraRaderaKiitos! Kuva on otettu pienestä ikkunasta. Kuten näkyy Onnenpensas on ihan ikkunan edessä.
SvaraRaderaTätä laulua laulamme kuorossa. Tänään esitämme sitä Boråsissa.