Voi kukka

Kävimme tänään Lähetyspiirissä.

Meeri oli tarjousvuorossa, oi mitkä tarjoilut! Karjalanpiirakoita, Rahkapiirakkaa, pullaa ja parisorttia kakkua. Kyllä maistuikin hyvälle. Kiitos Meerille ja tietysti Arvollekin.

Lähetyspiiristä tullessa kävimme anopin haudalla. Istutimme sinne kukkia.

Parkkipaikalla voikukka oli työntänyt itsensä asfaltin läpi.

Ja kivikäytävällä kivien välissä kukkien.Pellot on keltasenaan voikukkia.

--Voikukan viesti:

Läpi mustan asfaltin voikukka työnsi lehtensä.

Siinä se kasvaa, autojen pysäköintipaikalla,

ja saarnaa, pannen ohikulkijan ihmettelemään

luonnon väkevää voimaa.

Voisiko evankeliumista osuvammin laulaa:

"Evankeliumi murtaa vaikka kallion...."

Jeesuksen vaikutuspiirissä rikkoutuu asfalttiakin

kovenpia pintoja. Epätoivo, pelko, pettymysten

keskellä anteeksiantava rakkaus houkuttelee esiin

luottamusta, rauhaa, iloa.

Evankeliumi on voima myös sinun elämässäsi.

Pysy Kristuksessa, johon sinut on kasteessa liitetty.

Hänestä kasvaa uusi elämä. ( SS. Tuula Sääksi )

Hempeetä Helluntaita kaikille!

♥ Sylvi